Miten metsästyskoira opetetaan metsälle?

Suomenpystykorva on metsästyskoira, jolla pyydetään pääsääntöisesti lintuja, mutta haukkuu se usein hirveäkin sekä pienriistaa, jopa karhua.

Pystykorva saa perimässään tietyt ominaisuudet, jotka valmistavat sitä metsästykseen, mutta on omistajan vastuulla antaa koiralle tilaisuuksia harjoitella metsästystä, eli metsässä liikkumista ja saaliin haukkumista.

Rovaseudun pystykorvakerho on tehnyt ohjeet sivuilleen pennun opettamisesta lintukoiraksi. Ne kannattaa lukea aivan ensimmäiseksi.

Seuraavaksi lyhyesti ja ytimekkäästi, mitä koira siellä metsässä oikein tekee.

Haku

Kaikkein tärkein metsästysominaisuus koiralla on sen haku. Jos se hakee, se myös löytää lintuja.

Haun kouluttaminen alkaa sillä, että omistaja seisoskelee siellä metsässä. Voi toki istua kannonnokassa ja nauttia aamukahvit, se on ihan yhtä hyvä tapa.

Pennun ottaessa etäisyyttä omistajan ei tule liikkua; pennun tulee saada luottamus siihen, että omistaja ei poistu siitä paikasta, missä pentu on hänet edellisen kerran nähnyt.

Omistaja voi liikkua hakulenkkien välissä, mutta hyvin hitaasti. Tee päätös kulkea jokainen askel kantapää toisen jalan päkiään kiinni laittaen tai pue liikaa päälle, jotta eteneminen ei ole liian nopeaa. Pikkuhiljaa alkaa koira saada juonen päästä kiinni ja sen hakulenkit alkavat laajeta.

Koiran on hyvä saada kokemuksia erilaisista maastoista, aina samassa maastossa metsästäminen ei ole suositeltavaa, sillä koira oppii tuntemaan ympäristön ja käy tarkistamassa ne tutut paikat, jolloin haku ei pääse kehittymään.

Haukku ja pysyttäminen

Löytäessään linnun, alkaa koira haukkua. Mitä taitavampi ja kokeneempi koira, sitä taitavampaa on linnun pysyttäminen: koira usein aloittaa kyselemällä hajulle ja paikallistettuaan linnun joko kuulo tai näköhavainnon perusteella, haukku kiinteytyy.

Koira merkitsee linnun siten, että sillä on katsekontakti lintuun. Metsästäjä tietää oksan tarkkuudella, missä lintu istuu saadessaan koirasta näköhavainnon.

Haukku peittää ihmisen haukulle etenemisen äänet siten, että ihminen pääsee hiipimään ampumaetäisyydelle ja voi joko pudottaa linnun koiran haukkuun tai linnun ollessa ”väärä” (esim. poikasiaan suojeleva koppelo) karkottaa sen. Toki sitä kannattaa jonkun aikaa vaan kuunnellakin ja nauttia – mikään ei ole hienompaa, kuin pystykorvan haukku.

Seuraaminen

Linnun karkkoaminen johtaa koiran seuraamiseen; viisas ja kokenut koira seuraa usein alkuun vähän matkaa, kuten 50-100 metriä ja jää kuuntelemaan; jos se kuulee linnun istumisäänen, se seuraa sitä pidemmälle, etsii sen uudelleen ja aloittaa uuden haukun.

Seuraamismatka riippuu maaston peitteisyydestä, tuulen suunnasta ja kuulohavainnoista.

Linkki Rovaseudun pystykorvakerhon Metsäkanalinnut -osioon, jossa opastetaan käytännön metsästykseen:

Kooste omien koirien kouluttamisesta linnunhaukkujiksi.

Meillä etelässä ei koiria voi laskea takaovesta ulos metsään. Joudumme siis tekemään huomattavasti enemmän työtä koiran metsästysominaisuuksien kehittämiseksi kuin esimerkiksi pohjois-Suomessa asuva koiranomistaja.

Me käymme vuosittain useissa eri paikoissa pohjois-Suomessa sekä Ruotsissa metsästämässä koirien kanssa, teemme useita eri reissuja, ajamme tuhansia ja taas tuhansia kilometrejä. (Käymme metsällä myös etelä-Suomessa, mutta vähemmän.)

Jokainen reissu on silti ollut vaivan arvoinen, koska meillä on hyvin hakevat koirat, jotka löytävät linnut vaivattomasti ja osaavat taitavasti pysyttää ne puussa. Lisäksi ne seuraavat ja saavat uusintahaukkuja. Niiden kanssa on vaivatonta ja mukavaa liikkua erilaisissa maastoissa. Ne osaavat työnsä.

Mitä se kaikki on vaatinut? Se on vaatinut kesälomien uhraamista, avun pyytämistä isovanhemmilta kotiasioiden hoidossa, pitkiä autossa istuttuja tunteja, teltassa asumista viikkotolkulla ja paljon, paljon käveltyjä kilometreja erilaisissa maastoissa. Se on vaatinut maastojen suhteen toisinaan erehtymistä, toisinaan taas aivan yllättäen olemme löytäneet hyviä uusia maastoja. Se on vaatinut paljon myös taloudellisesti.

Mitä olemme saaneet? Paljon hiljaista tietoa koirista ja erilaisista paikoista, olemme tavanneet koekäynneillä pystykorvaihmisiä ja oppineet aina uutta. Yhteistyö koirien kanssa on sujuvaa; me tunnemme niiden tavat ja ne meidän. Olemme saaneet erinomaisesti toimivat metsästyskoirat.

Tämän kirjoituksen tarkoituksena on tuoda esille, että mikään ei ole tullut ilmaiseksi. Eikä se tule myöskään sinulle. Siksi on tärkeää, että teet suunnitelman pennun kouluttamisesta metsästyskoiraksi jo etukäteen, perehdyt ohjeisiin ja mietit, minne sen viet ensimmäisenä syksynä ja kaikkina sitä seuraavina syksyinä.