Sumu hoitaa Dollya edelleen. Ja Dolly on nyt 7 kuukautta. Vahtii, että pentu ei joudu pulaan ja komentaa muita, jos ne komentavat Dollya. Vain Sumu saa komentaa Dollya. Ja pitää puhtaana. Ja pentu on edelleen varsin pentu; ei tarvitse emon paljon ärähtää, kun pieni on selällään maassa.
Mielenkiinnolla seuraan, kauanko tämä asetelma jatkuu. Ajattelin, että jomman kumman juoksuihin se olisi voinut loppua, mutta ei loppunut. Ruokakuppia voi pennun kanssa vaihtaa aivan hyvin, mutta muilla ei ole sen lähelle mitään asiaa. Tai ainakaan ennen kuin tarvittava määrä ruokaa on syöty.
Dollykin on alkanut sanoa emälleen toisinaan vähän tomerammin. Ja emä ei siinä tilanteessa vastaa ollenkaan murinaan- katsoo vain jälkikasvuaan ja nuolaisee sitä. Koiran kieli ei ole ollenkaan niin yksinkertaista kuin uskoisi.
Dolly on alkanut vartioida tiluksia. Tässä yksi päivä itse ollessani sairaana ja puolison uhrautuessa lenkille koirien kanssa jäi Dolly kotiin. Sen verran meillä lenkkeillään, että saa välillä pienin jäädä matkasta. Tuossa alapolulla kulki porukkaa ja Dollylle tuli kamala hätä vartioida pihaa. Se meni vähän tolaltaan, kun piti aivan yksin niin kovasti huolehtia koko perheen turvallisuudesta.
Tällä viikkolla pentu kävi hierojalla saluki Leian kanssa. Antoi hieroa ja lopuksi nukahti siihen käsittelyyn. Aivan mahtava tapaus tuo Dolly. Valtavan luottavainen pentu. Ei sillä toki seitsemän kuukauden ikäisenä mitään lihaskireyksiä ole, mutta hyvä on totutella, niin on kaikenlainen käsittely vieraiden tekemänä sitten aikuisena helpompaa.
Dollylla alkaa tammikuussa junnukurssi tuossa paikallisessa koirakoulussa. Se on hurjan hauskaa hommaa, en oikein malttaisi odottaa. Nyt olisi tavoitteena myös agilitykepit ja esteet saada sujuviksi – pikku hiljaa. Putki olisi hyvä saada myös tutuksi – jossain vaiheessa. Taidan hankkia sellaisenkin pian. Ihan vain omaksi iloksi, jotain pientä aktiviteettia. Mutta sateessa ei niin millään viitsisi tuolla ulkona harjoitella, oma mukavuudenhalu vie kyllä voiton…siksi aion kokeilla noseworkia kotioloissa etäkoulutuksena. Varmaan Dollykin pääsee kokeilemaan.
Dolly on melko rasittava pentu. Ja se oli kauniisti sanottu. Ei ole tullut emäänsä, joka ei koskaan ole rikkonut yhtä ainoaa esinettä. Dolly nousee pöydille ja ottaa sieltä mm. lehtiä, tärkeitä papereita, johtoja ja mihin esineeseen vaan ylettää. Sitten se silppuaa ne. Sitä ei voi hetkeksikään laskea silmistään. Jos itse käy kaupassa tai heittää lapsia kouluun, laitan sen ulos. Siellä se ei saa niin pahaa tuhoa aikaan.
Pentu leikkii paljon. Emänsä kanssa, salukin kanssa. Laikat eivät halua olla missään tekemisissä sen kanssa, liiaksi energiaa. Onneksi on kavereita, tiedä mihin sen kanssa joutuisi, jos olisi ainoa koira.
Dollyn kanssa raahauduttiin näyttelytreeneihin tässä eräänä iltana. Saatiin vähän videotodistettakin asiasta, vaikka parhaat palat jäivät kuvaamatta. Nimittäin se, kun Dolly menen tullen treeniä ryömi kyljellään tekonurmella eteenpäin – oli kai kovasti mukavan tuntuinen alusta. Oli Dollyn ensimmäinen kerta tuossa hallissa. Onneksi meillä on vielä aikaa harjoitella, pentuluokassa ne saavat olla pentuja. Dollylla on ainakin tällä hetkellä tapana ravistaa pian juoksun alettua tai palatessa ”tuomarin” luo; näissä molemmissa videoissa tulee se esille. Olen tätä pohtinut kouluttajien kanssa, syy saattaa varsin yksinkertainen: karvat menevät aivan väärin tuon näyttelyhihnan kanssa ja siksi pitää ravistaa.
Toisessa videopätkässä Dolly on jo kolmatta kertaa ”kopeloitavana” ja se jo tuossa näyttääkin, että alkaisi riittää neidin mielestä. Mutta hyvin suostuu vielä palaamaan pyydettäessä. Vaikkei siitä koskaan mitään näyttelytähteä tulisikaan, on tämä valtavan hyvää treeniä pienelle päälle – erilaisia koiria ja niiden kanssa pitää vielä pystyä juoksemaankin ja tietysti tuo”kopeloitavana” oleminen.
Hampaiden hoitoa pitää alkaa harjoittelemaan ultraäänilaitteella. Olen aivan kokonaan kaiken muun tohinan vuoksi unohtanut sen. Ja tämä ei koske vain Dollya vaan kaikkia koiria. Ei niistä kukaan kamalan ilahtunut ole hammaskäsittelystä, mutta parempi ne on hoitaa kuin jättää hoitamatta. Ultralla saa vähän pidemmän hammaslääkärin hoitovälin, jos koiralla kertyy runsaasti hammaskiveä. Sitä pitäisi vaan muistaa käyttää säännöllisesti. 🙈 Hammasharja on ehkä varmempi, jos sen opettaisi iltarutiiniksi.
Hiiden Hirven 